Kuvaus
Eduskunta hyväksyi 1.3.2023 julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirtämisen kunnille 1.1.2025 alkaen. Uudistuksella tavoitellaan työllisyyden lisäämistä tuomalla palvelut osaksi kunnan elinvoimatehtävää. Tehtävien järjestymiseksi kunnille siirtyy yleiskatteellista valtionosuutta sekä henkilöstöä TE-toimistoista sekä KEHA- ja ELY-keskuksista. Lakiin sisältyy kuntien omarahoittaman työttömyysturvan muuttaminen nykyistä kannustavammaksi.
Lain mukaisesti kunnat voivat järjestää palvelut itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle (Kuntalaki 8§). Kunnat, joissa työvoima ylittää 20 000 henkilöä, voivat järjestää palvelu itse. Mikäli kunnan työvoima alittaa 20 000 henkilöä, kunnan tulee perustaa yhden tai useamman kunnan sisältävä työvoimapalvelualue. Lain mukaan työllisyysalueen tulee olla maantieteellisesti yhtenäinen, työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimiva alue sekä siihen tulee lähtökohtaisesti sisällyttää alueen keskuskaupunki. Työvoimapalvelualueen järjestämisvastuu voidaan myöntää poikkeusluvalla alle 20 000 työvoimapohjan omaavalle alueelle.
Mikkelin kaupungissa työvoimapohja täyttää laissa esitetyn 20 000 minimirajan. Mikkelin kaupunki kuitenkin katsoo, että elinvoiman kehittämisen kannalta on eduksi, että tuleva työllisyysalue on laajempi. Mikkelin kaupunginhallitus ilmoitti 17.4.2023 kaikille Etelä-Savon kunnille, että Mikkelin kaupunki suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti ns. vastuukunnan rooliin, mikäli muilla kunnilla on halukkuutta liittyä samaan työvoimapalvelualueeseen Mikkelin kaupungin kanssa. Järjestämislain 12, 13 ja 15 § ja voimaanpanolain 3, 4, ja 8 § edellyttää kaikkia kuntia ilmoittamaan ratkaisunsa työvoimapalveluiden järjestämisvastuusta. Ilmoituksessa tulee olla kuntien sopimus yhteisestä toimielimestä tai vaihtoehtoisesti kuntayhtymän perussopimus. Mikäli halukkuutta yhteiseen työvoimapalvelualueeseen ei esiinny, Mikkelin kaupungin tulee ilmoittaa päätös järjestää julkiset työvoimapalvelut yksin.
Edellä mainitussa ilmoituksessa tulee olla mukana myös järjestämissuunnitelma, joka sisältää kannanoton (ilmoituksen) halusta vastaanottaa TE-hallinnon nyt käytössä olevia toimitiloja. Mikäli työvoimapohja alueella olisi alle 20 000, tulisi ilmoituksen mukana olla myös hakemus, jossa järjestämislain ehdoista haetaan poikkeuslupaa. Tämä ei koske Mikkelin kaupunkia eikä myöskään samaan työvoimapalvelualueeseen hakeutuvia kuntia.
Järjestämissuunnitelmassa tulee olla arvio seuraavista asioista:
- Taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä niiden kohdentuminen
- Palveluiden tuottaminen ja kohdentaminen
- Toimipisteiden määrä ja sijoittuminen
- Yhteistyötahot ja -muodot
- Työperäisen maahanmuuton, työvoiman ja työpaikkojen kohtaannon sekä työvoiman liikkuvuuden edistäminen
- Varautuminen rakennemuutostilanteisiin
Kyseiset kysymykset tarkentuvat meneillään olevan valmistelun myötä, mitä tehdään TE2024 E-Savo -hankkeessa, jossa Puumalakin on mukana. Jo tässä vaiheessa voidaan tuoda julki periaatteita, jotka tulee ottaa huomioon työvoimapalvelualuetta rakentaessa:
- Elinvoiman vahvistaminen julkisilla työvoimapalveluilla
- Paikallisen ja keskitetyn asiantuntemuksen taitava hyödyntäminen
- Annettujen resurssien tehokas ja tarkoituksenmukainen käyttö
- Viranomaispalvelujen tuottaminen yhteisvastuullisesti ja suhteellisesti samansuuruisilla resursoinneilla
- Työvoimapalvelujen suunnittelu alueellisena kokonaisuutena ilman (mahdollisia) kuntarajoja
- Henkilöstön asiantuntemuksen hyödyntäminen koko alueella
- Aktiivinen yhteistyö organisaatioiden välillä (ns. ekosysteemiajattelu)
- Vaikuttava yhdyspintayhteistyö hyvinvointialueen kanssa
- Tarkoituksenmukaiset ratkaisut tietojärjestelmien ja digitaalisten palveluiden osalta
- Aktiivinen työperäisen maahanmuuton edistäminen ja siihen liittyvän vetovoiman lisääminen
- Vaikuttava yhdyspintatyö koulutusorganisaatioiden kanssa
Annettu aikataulu edellyttää varsinaisen kuntien välisen sopimuksen valmisteluun riittävää valmisteluaikaa tiedossa olevan tahtotilan pohjalta.
Tästä johtuen Mikkelin kaupunki pyytää Mikkelin kaupungin kanssa samaan työvoimapalvelualueeseen tahtovia kuntia ilmoittamaan kantansa 31.5.2023 mennessä seuraaviin asioihin.
1. Valtuutetaan Mikkelin kaupunki valmistelemaan yhteistä työvoimapalvelualuetta, jonka valmisteluun kunta ilmoittautuu
2. Nimeää kunnasta yhteyshenkilön viranhaltijoiden valmistelutyön projektiryhmään sekä ohjausryhmään kunnanjohdon edustajat
3. Mikkelin kaupungin vastuuvalmistelijana toimii työllisyyspalveluiden palvelupäällikkö/kokeilujohtaja Pekka Patama
TE2024-uudistuksen ensimmäisen vaiheen (työvoimapalvelualueiden muotoutuminen) aikataulu on tiukka. Työvoimapalvelualueeseen mukaan tulevien kuntien valtuustopäätökset tulee olla tehtynä viimeistään 18.9.2020 kokouksessa tai sitä ennen. Näin kuntien sopimukseen jää vajaa viikko valtuustojen päätöksen tultua lainvoimaiseksi.
Työllisyyspalvelu-uudistuksesta ja Puumalan tilannekuvasta
Työllisyyspalvelut siirtyvät kunnille 1.1.2025. Henkilöstö siirtyy työllisyysalueille liikkeenluovutuksella.
Nykyisin TE-palveluita rahoittaa valtio ja Puumalan kunnan laskennallinen osuus TE-tehtävän hoitoon on vuoden 2021 tietojen pohjalta 205 047 euroa. Summa sisältää TE-palveluiden eri palvelumuodot (yhteensä 150 927 e) sekä KEHA:n hallintomenot ja TE-keskuksen ja ELY-keskuksen toimintamenot (yhteensä noin 54 000 e). Eniten rahoitusta kohdentui palkkatukeen (73 000 e) ja työvoimakoulutukseen (43 000 e). Uudistuksen yhteydessä rahoitusmekanismi muuttuu siten, että valtio osoittaa rahoituksen yleiskatteellisena (ei "korvamerkitty") jokaiselle kunnalle. Puumalan tuleva rahoitusosuus on tämän hetken tiedon mukaan 153 188 e. Erotus nykytilanteen ja muutoksen jälkeisen tilanteen välillä on tällä hetkellä se, että Puumalalle kohdennetusta valtionosuudesta leikkaantuu noin 50 000 euroa. Koonti TE-palveluiden menoista ja tulevasta rahoitusosuudesta on oheismateriaalina. Tilannekuvaa käydään tarkemmin läpi myös kesäkuun valtuustoseminaarissa.
Puumalassa kokonaistyövoiman määrä on 819 henkilöä eli työllisyysaluille annettu 20 000 henkilön työvoimakriteeri ei missään määrin täyty. Näin ollen liittyminen johonkin toiseen työllisyysalueeseen on edellytys uudistukselle. Työllisyysaste Puumalassa on noin 70 %, kun se esim. Sulkavalla on 64 %, Hirvensalmella 66 % ja Mikkelissä 69 % (vuoden 2020 tiedoilla). Pendelöintiaste on 33 % ja työpaikkaomavaraisuus 80 %. Kunnan osuus työmarkkinatuen kustannuksista on ollut vuositasolla noin 90 000 e.
Savonlinnan seudulle on todennäköisesti muodostumassa oma työllisyysalue, lisättynä Parikkalalla. Savonlinna hakee valtiolta poikkeamislupaa oman alueen toteuttamiseen, sillä työvoiman määrä on jäämässä alle 20 000 henkilön. Savonlinna on lähestynyt Savonlinnan seudun kuntia ja pyytänyt näkemystä yhteiseen alueeseen liittymiseksi.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Niina Kuuva, kunnanjohtaja, niina.kuuva@puumala.fi
Kunnanhallitus päättää
1. valtuuttaa Mikkelin kaupungin valmistelemaan yhteistä työvoimapalvelualuetta ja Puumalan kunta sitoutuu alueen valmisteluun
2. nimeää kunnanjohtajan yhteyshenkilöksi viranhaltijoiden valmistelutyön projektiryhmään sekä ohjausryhmään ja
3. toteaa, että Mikkelin kaupungin vastuuvalmistelijana toimii kokeilujohtaja Pekka Patama.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.