Kunnanhallitus, kokous 21.8.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 107 Puumalan vesihuollon järjestämistä ja vesiosuuskunnan tulevaisuutta koskeva selvitys

PuuDno-2023-97

Valmistelija

  • Niina Kuuva, kunnanjohtaja, niina.kuuva@puumala.fi

Kuvaus

Tilannekuva

Puumalan vesiosuuskunta on aloittanut toimintansa vuonna 1955. Keskitetyn vedenjakelun eli osuuskunnan toiminta-alueen piirissä on noin 56 % kuntalaisista. Osuuskunnassa oli vuonna 2022 jäseniä 459. Jätevesiverkoston pituus on 33 kilometriä ja vesijohtoverkostoa 39 kilometriä. Vesiosuuskunnan toiminta-alue käsittää Kirkonkylän, Kuoreksenniemen, Sahanlahden ja Kotiniemen alueet sekä Kotkatsaaren pienen kaava-alueen. Lisäksi vesiosuuskunta on tuottanut palveluja muutamalle kiinteistölle toiminta-alueen ulkopuolelle. Vuoden 2022 kesäkuusta alkaen Puumalan Vesiosuuskunta on hoitanut myös Pistohiekan vesihuollon kunnossapidon.

Vesiosuuskunnan hallintoa hoitaa osa-aikainen toimitusjohtaja. Vesiosuuskunnalla on työssä vesilaitoksenhoitaja, puhdistamonhoitaja ja oppisopimuskoulutettava, mutta näkymä on, että vuoden 2024 alusta lähtien vain puhdistamonhoitaja jatkaa kokoaikaisena työntekijänä. Puumalan Vesiosuuskunnan toimitusjohtajalla on aikomus jäädä eläkkeelle ja osa-aikaisen toimitusjohtajan saamisessa ollee haasteita. Toimitusjohtajan tehtävänä on mm. työntekijöiden palkkojen maksaminen, kirjanpito, vesilaskutus, muu laskutus, sopimusten tekeminen ja pakollisten tilastojen ja suunnitelmien laatiminen sekä asiakaspalvelu ja tiedottaminen.

Vesiosuuskunnan liikevaihto on viime vuosina vaihdellut noin 320 000 - 350 000 euron välillä. Muita liiketoiminnan tuottoja on kertynyt noin 40 000 euroa. Huolto- ja korjaustoimenpiteisiin on käytetty noin 120 000 - 180 000 euroa korjaustarpeiden mukaan vaihdelleen. Henkilöstökulut ovat olleet luokkaa 120 000 euroa ja poistot noin 60 000 euroa. Tulos oli vuonna 2022 noin 26 000 euroa tappiollinen ja vuonna 2021 n. 12 000 euroa voitollinen. Oma pääoma on noin 242 000 euroa negatiivinen. Lainaa osuuskunnalla on Pohjolasta 60 000 euroa ja Suur-Savon osuuspankilta noin 160 000 euroa, johon on Puumalan kunnan omavelkainen takaus. Lainaa Puumalan kunnalta on yhteensä noin 360 000 euroa. Taloustilannetta on tarkemmin kuvattu oheismateriaalissa.

Puumalan vesiosuuskunnan hallitus on tehnyt kunnalle esityksen siitä, että kunta ottaisi vastuun vesihuollosta. Vesiosuuskunnan hallituksen esitys on oheismateriaalina. Vesiosuuskunnan hallitus perustelee esitystään siten, että harvassa kunnassa vesiosuuskunta vastaa taajaman vesihuollosta ja lähinnä vesiosuuskunnat toimivat haja-asutusalueilla. Suomessa on noin 1500 eri kokoista vesihuoltolaitosta ja vesiosuuskunnan hallituksen mukaan tarkoituksena on yhdistää pienempiä laitoksia suurempiin. Näin turvataan laitoksien taloudelliset ja toiminnalliset resurssit. Puumalan Vesiosuuskunta on pienempiä yleiseksi vesihuoltolaitoksiksi määriteltyjä vesilaitoksia. Edelliskerran vesiosuuskunnan tulevaisuutta on käsitelty kunnanhallituksessa helmikuussa 2020. Tuolloin kunnanhallitus totesi päätöksessään, ettei kunnallistamista aloiteta ja vesiosuuskunta jatkoi toimintaansa.

 

Vesihuollon tulevaisuutta on käsitelty kesäkuussa 2023 valtuustoseminaarissa ja valtuustoryhmiltä on saatu evästystä jatkovalmisteluun. Perusteltua on, että sekä kunnan että vesiosuuskunnan päätöksenteon tueksi toteutetaan syksyn 2023 aikana tarvittavat selvitykset siitä, millaiset toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset eri organisoitumisvaihtoehdoilla on. Tavoitteena on, että kunta voi omalta osaltaan tehdä periaatepäätöksen vesihuollon mahdollisesta uudelleenorganisoitumisesta alkukeväästä 2024.

Vaihtoehdot ovat ainakin seuraavat

1) vesiosuuskunta jatkaa toimintaansa

2) vesiosuuskunta lakkaa ja vesihuoltotoiminta kunnallistetaan. Vesihuolto organisoidaan liikelaitosmuotoisena tai osakeyhtiönä.

3) vesiosuuskunta lakkaa ja vesihuoltotoiminta kunnallistetaan. Kunnan kirjanpitoon muodostetaan vesihuoltotoiminnasta oma taseyksikkö.

Vaihtoehto 3 tullaan selvittämään kattavasti valmistelun aikana, mikä tarkoittaa mm. vastuiden ja velkojen, mahdollisten taksamuutosten, investointitarpeen, verkoston kunnon, sopimusten ja tarvittavien juridisten kysymysten selvittämistä. Etenkin vesiosuuskunnan olemassa oleviin liittymis- ja käyttösopimuksiin sekä niiden ehtoihin tulee kiinnittää huomiota. Edellä mainittuja tietoja sekä kunnan viranhaltijat ja luottamushenkilöt että vesiosuuskunnan hallinto ja vesiosuuskunnan jäsenet tarvitsevat ratkaisujen tekemiseksi. Tavoitteena aikataulullisesti on, että tarvittavat päätökset tehdään vuoden 2024 aikana ja mahdollinen uusi toimintamalli olisi käynnissä vuoden 2025 alusta. Etelä-Savon ELY-keskuksella on mahdollisuus myöntää avustusta mm. vesihuollon toimintavarmuuden ja kyberturvallisuuden parantamiseksi, alueellisen yhteistyön kehittämiseen ja laitosten yhdistymisiin. Kunta ja vesiosuuskunta aikoo hyödyntää avustusta.

Oheismateriaalina on materiaalia Puumalan vesiosuuskunnan tilannekuvasta sekä viimeisimmät eli tilikauden 2022 ja 2021 tilinpäätökset. Lisäksi oheismateriaalina on Swecon vesiosuuskunnalle tuottama selvitys verkosto-omaisuuden kunnosta. 

 

Lainsäädäntö

Vesihuoltolaki (119/2001) ohjaa vahvasti toimintojen suunnittelua ja talouden järjestämistä. Vesihuoltolain § 5 mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti lain tavoitteiden toteuttamiseksi yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten, laitoksille vettä toimittavien ja niiden jätevesiä käsittelevien sekä muiden kuntien kanssa sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Vesihuoltolain § 6 mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta sen mukaan kuin laissa säädetään. Jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi.

Maksuista vesihuoltolaki määrää seuraavaa: "Vesihuollon ja huleveden viemäröinnin maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen uus- ja korjausinvestoinnit ja kustannukset. Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Maksujen tulee olla kohtuulliset ja tasapuoliset. Maksun suuruudessa voidaan ottaa huomioon tarve säädellä veden kulutusta, veden erityinen käyttötarkoitus taikka jäteveden poikkeuksellinen laatu tai määrä. Maksujen tulee tarpeen mukaan olla sellaiset, että ne edistävät veden säästäväistä käyttöä ja jäteveden määrän vähentämistä sekä ehkäisevät haitallisten aineiden johtamista viemäriin. Vesihuoltoa voidaan tukea kunnan, valtion ja Euroopan yhteisön varoista." Vesihuoltolain muutoksen myötä (681/2014, §20) vesihuollon tilinpäätös tulee olla eriytettynä kunnan kirjanpidosta. Vesihuollolle on tilikausittain laadittava tase, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma sekä esitettävä niiden liitteenä olevat tiedot. Tase ja tuloslaskelma on laadittava kirjanpitolain (1336/1997) säännösten mukaisesti.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Niina Kuuva, kunnanjohtaja, niina.kuuva@puumala.fi

Puumalan kunnanhallitus päättää, että kunta aloittaa yhteistyössä Puumalan vesiosuuskunnan kanssa selvityksen vesihuollon järjestämisen tulevaisuudesta ja vesihuollon kunnallistamisesta.

Kunnanhallitus oikeuttaa kunnanjohtajan hankkimaan tarvittavaa ulkopuolista asiantuntijatyötä kunnallistamisen taloudellisten ja toiminnallisten vaikutusten selvittämiseksi yhteistyössä vesiosuuskunnan kanssa. 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Puumalan vesiosuuskunta, tekninen toimi