Kuvaus
Tausta
Puumalan kunnassa toimii vesihuoltolaitoksena Puumalan vesiosuuskunta, joka hankkii ja toimittaa asiakkailleen talousvettä sekä huolehtii jätevesien poisjohtamisesta ja käsittelystä. Vuoden 2023 lopussa vesiosuuskuntaan kuului 460 jäsentä ja osuuksien määrä oli 12 985 kpl. Keskitetyn vedenjakelun piirissä oli noin 56 % kunnan asukkaista. Puumalan vesiosuuskunta on aloittanut toiminnan vuonna 1955. Vesiosuuskunnan verkosto on rakennettu vuosina 1955–2012. Jätevesiverkostoa on yhteensä noin 33 km ja puhtaan veden vesijohtoverkostoa noin 39 km. Puumalan vesiosuuskunnan vesilaitoksen kokonaispumppaus verkostoon vuonna 2022 oli 60 348 m³ (vuonna 2021: 69 296 m³). Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamo käsitteli viemärivesiä 79 160 m³ vuonna 2022 (82 879 m³ vuonna 2021).
Puumalan kunnanhallitus käsitteli vesihuollon tulevaisuutta elokuussa 2023 (§107). Puumalan kunnanhallitus päätti, että kunta aloittaa yhteistyössä Puumalan vesiosuuskunnan kanssa selvityksen vesihuollon järjestämisen tulevaisuudesta ja vesihuollon kunnallistamisesta. Käsittelyn yhteydessä kunnanhallitus linjasi, että selvitettävät vaihtoehdot ovat ainakin seuraavat:
- vesiosuuskunta jatkaa toimintaansa
- vesiosuuskunta lakkaa ja vesihuoltotoiminta kunnallistetaan. Vesihuolto organisoidaan liikelaitosmuotoisena tai osakeyhtiönä.
- vesiosuuskunta lakkaa ja vesihuoltotoiminta kunnallistetaan. Kunnan kirjanpitoon muodostetaan vesihuoltotoiminnasta oma taseyksikkö.
Selvitys
Puumalan kunta tilasi Ramboll Oy:ltä selvityksen vesihuollon eri toteuttamisvaihtoehdoista. Selvitys on liitteenä. Selvityksessä on laadittu Puumalan Vesiosuuskunnalle liiketaloudellinen ennustemalli. Raportissa on ennakoitu tarvittava maksujen taso laatimalla talousennuste vähintään 15 vuoden ajalle. Talousennusteen pohjaksi on laadittu ensin arvio tulevista investointitarpeista, joista keskeisiä ovat verkostojen ja laitosten saneeraukset. Selvityksessä esitetään talousennusteiden laskennalliset perusteet, nykyiset maksut ja maksuihin liittyneet viimeaikaiset muutokset, talousennusteiden keskeisimmät kuvaajat, investoinnit, tuotot; perus-, käyttö- ja liittymismaksutulokertymät, maksujen kehitys viime vuosina sekä tulevaisuudessa. Selvityksessä tarkastellaan transaktion keskeiset ehdot ja taloudelliset vaikutukset sekä selvitetään vesiosuuskunnan sopimusten ja velvoitteiden siirtämiseen liittyviä asioita. Lisäksi selvityksessä on tarkasteltu vaihtoehtoja vesihuoltolaitoksen operointitehtävien ulkoistamiseen suuremmalle toimijalle. Selvitystä on käsitelty huhtikuussa valtuustoseminaarissa ja 3.6.2024 Vesiosuuskunnan järjestämässä avoimessa yleisötilaisuudessa. Selvitys on liitteenä.
Taloudellinen asema
Puumalan Vesiosuuskunnan taloudellinen tilanne on heikko, sillä se ei pysty maksutuloillaan kattamaan poistoja eikä rahoituskuluja eikä rahoittamaan saneerausinvestointeja. Viime vuosien tilikaudet ovat olleet noin 20 000 euroa tappiollisia. Oma pääoma oli vuoden 2023 tilinpäätöksen mukaan 265 654,79 euroa negatiivinen.
Vuoden 2023 tilinpäätöstietojen (tilinpäätös oheismateriaalina) mukaan Vesiosuuskunnalla on pitkäaikaista lainaa rahoituslaitoksilta noin 170 000 euroa. Osalla tästä lainasta on kunnan omavelkainen takaus. Puumalan kunnalta vesiosuuskunnalla on lainaa 287 500 euroa ja lisäksi ns. Kaipiaisen alueesta vajaat 13 000 euroa. Vesiosuuskunta on viime vuosina lyhentänyt lainaa suunnitelman mukaisesti. Lisäksi liittymismaksut näkyvät vieraana pääomana Vesiosuuskunnan taseessa, koska liittymismaksut ovat jäsenille palauttamiskelpoisia. Vesilaitoksen liittymismaksut ovat noin 296 000 euroa ja viemärilaitoksen liittymismaksut ovat noin 482 000 euroa. Pitkäaikaista vierasta pääomaa on yhteensä n. 1,3 miljoonaa euroa ja lisäksi lyhytaikaista vierasta pääomaa 317 000 euroa. Vierasta pääomaa on kaikkiaan vesiosuuskunnassa n. 1,6 miljoonaa euroa.
Vesiosuuskunnan liikevaihto oli vuonna 2023 n. 366 000 euroa, mikä on noin 3,8 % edellisvuotta enemmän. Liikevaihdon tuotot jakaantuivat käyttömaksutuottoihin 63 %, perusmaksutuottoihin 24 % ja muihin tuottoihin 10 %. Muita liiketoiminnan tuottoja oli n. 47 000 euroa, mikä tarkoittaa jätteen kuljetuksesta saatavia tuottoja (sako- ja umpikaivoliete). Vesilaitoksen ja viemärilaitoksen huolto- ja korjaustoimenpiteisiin (materiaalit ja palvelut yhteensä) vesiosuuskunta käytti 163 000 euroa. Henkilöstökulut olivat noin 131 000 euroa ja poistot n. 60 000 euroa. Tilikauden liikevoitto oli 5 000 euroa. Tuloksen painoi tappiolliseksi korkojen nousu. Tilikauden tappio oli 24 000 euroa. Vesiosuuskunta ei ole toteuttanut investointeja vuosina 2022-2023.
Investointien tarve tulevaisuudessa
Rambolllin tekemä selvitys päätyy siihen johtopäätökseen, että saneerausinvestointien määrä tulee jatkossa olemaan merkittävästi aiempia vuosia korkeampi johtuen ikääntyvästä verkostosta, pumppaamoista ja laitoksista. Pelkästään verkostoihin tarvittavat investoinnit ovat arviolta keskimäärin 170 000 € vuodessa ja sen lisäksi tulevat suuremmat kertaluonteiset investoinnit vedenottamoihin ja jätevedenpuhdistamoon 15-25 vuoden välein. Viime vuosina vesi- ja viemärilinjastoon on tehty lähinnä akuutteja korjausinvestointeja, mikä näkyy myös varsin matalana poistotasona. Vuotuiset osuuskunnan poistot ovat noin 60 000 euroa. Investointitason nostaminen tulisi joka tapauksessa tehdä, on organisoitumisen malli sitten mikä tahansa tai vaikka se, että osuuskunta jatkaisi toimintaansa. Vesihuoltoverkostolle tulisi laatia investointisuunnitelma. Investointisuunnitelmassa tulee huomioida kuntatalouden kantokyky.
Selvitykseen pohjautuva arvio on, että kuluttajilta perittäviä maksuja olisi korotettava lähivuosina 10-15 % vuosittain, jotta osuuskunnan talous saataisiin tasapainoon. Maksujen korotuksia olisi kohdistettava ensisijaisesti kiinteisiin perusmaksuihin, jotta myös vähän vettä käyttävät vapaa-ajan käytössä olevat kiinteistöt osallistuisivat vesihuollon kustantamiseen.
Nykyisessä tilanteessa osuuskuntana toimittaessa taloudellisena haasteena on myös verotus, sillä osuuskunnan olisi välttämätöntä tehdä jatkossa melko suurta tilikauden voittoa, jotta investoinnit ja lainojen lyhennykset pystyttäisiin rahoittamaan. Tämä merkitsee samalla myös voitosta maksettavaa veroa, jonka määrä nousisi 50 000 - 70 000 euroon vuodessa. Maksettava vero aiheuttaisi noin 10 % ”ylimääräisen” korotustarpeen vesimaksuihin. Jossain määrin verovaikutusta voisi keventää lyhentämällä poistoaikoja, mutta pidemmän päälle se ei ratkaise ongelmaa.
Yhteenveto eri vaihtoehdoista
Selvityksessä vertailtiin eri toimintamuotoja kunnan omistamaksi vesihuoltolaitokseksi. Liitteenä olevassa selvityksessä on kuvattu tarkemmin eri vaihtoehtojen eroja.
Tässä tapauksessa parhaaksi vaihtoehdoksi osoittautui kunnan liikelaitos. Keskeinen syy tähän on verotukseen liittyvät vaikutukset, jotka osakeyhtiömallissa olisivat pitkälti samat kuin nykyisellä vesiosuuskunnalla. Osakeyhtiö joutuisi myös tekemään voitollista tulosta ja maksamaan suurehkoja summia tuloveroa vuosittain. Kunnan liikelaitos sen sijaan ei maksa tuloveroa, joten siinä mallissa vesihuoltomaksujen taso voi olla noin 10 % alhaisempi kuin osakeyhtiössä tai osuuskunnassa toimittaessa. Liikelaitoksessa saavutetaan vesihuoltoliiketoiminnan ja sen kehittämisen näkökulmasta hyvin samanlaiset edut kuin osakeyhtiössäkin eli mm. selkeästi kunnan kirjanpidosta eriytetyn tilinpäätöksen ja tasejatkuvuuden sekä riittävän itsenäisen päätöksentekojärjestelmän. Taseyksikössä nämä eivät toteutuisi, joten sitä ei selvityksessä pidetä suositeltavana vaihtoehtona.
Liiketoiminnan ja käyttöomaisuuden siirto tapahtuisi käytännössä liiketoimintakaupalla, jossa kunta tai sen omistama yhtiö ostaisi liiketoimintakokonaisuuden Puumalan Vesiosuukunnalta siten, että osuuskunnan kaikki omaisuus ja velat sekä vastuut, sitoumukset siirtyisivät kunnan yksin omistamaan yksikköön.
Siirron keskeisenä elementtinä on osuuskunnan taseessa pitkäaikaisissa veloissa oleva liittymismaksupääoma, jonka tulee siirtyä vastaanottavan laitoksen taseeseen sellaisenaan. Lisäksi osuuskunnalta siirtyisi muut toimintaan liittyvät velat, jolloin kunnalle siirtyvä velkapääoma on yhteensä 1,6 milj. euroa. On kuitenkin huomioitava, että tästä lähes 290 000 euroa on kunnalta vesiosuuskunnalle olevaa lainaa. Kauppahinta muodostettaisiin siten, että kumpikaan osapuoli ei maksa kaupassa rahaa, vaan osuuskunnalta siirtyvä omaisuus tai liiketoiminnan arvo arvostetaan saman suuruiseksi siirtyvien velkojen kanssa. Tarvittava arvonkorotus on noin 0,32 milj. euroa, josta muodostuu osuuskunnalle myyntivoitto. Tästä ei kuitenkaan ole täysimääräisiä verovaikutuksia, sillä osuuskunnalla on taseessa edellisten tilikausien tappioita, jotka kompensoivat muodostuvaa myyntivoittoa.
Liiketoimintakaupan jälkeen Puumalan Vesiosuuskunnan tase tyhjentyisi siten, että sille ei jää kiinteää omaisuutta eikä velkoja. Mahdolliset kassavarat käytettäisiin osuuskunnan purkamiseen liittyviin järjestelyihin. Osuuskunta voidaan purkaa selvitystilamenettelyn kautta sen jälkeen, kun liiketoimintakauppa on tehty.
Arvio riskeistä
Vesihuollon kunnallistaminen merkitsee kunnan ja kuntakonsernin lainan määrän kasvua. Vesiosuuskunnan lainat siirtyvät vesihuoltolaitokselle eli kunnalle liiketoimintakaupassa. Lisäksi liiketoimintakaupan yhteydessä jouduttaisiin tekemään arvonkorotus, josta muodostuisi osuuskunnalle myyntivoitto. Tarvittava arvonkorotus on alustavan laskelman mukaan noin 300 000 euroa. Myyntivoitosta muodostuu maksettavaa tuloveroa alustavasti n. 50 000 euroa, vaikka osuuskunnalla on taseessa edellisten tilikausien tappioita, mutta tappiot ovat suurelta osin vanhentuneita eli yli 10 vuotta vanhoja. Tämä tulovero olisi rahoitettava esimerkiksi kunnan antamalla avustuksella, jos osuuskunnalla ei yhdistymistilanteessa ole riittävää summaa itsellään. Laskelmat ovat alustavia ja ne tarkentuvat liiketoimintakaupan valmistelun yhteydessä.
Kuntakonsernin näkökulmasta lisääntyvät taloudelliset vastuut ovat merkittävät ja riskienhallinnan näkökulmasta kuntakonsernin riskitaso nousee esimerkiksi sen vuoksi, kun omistukseen siirtyy yhteensä miltei 75 kilometriä vesi- ja viemärilinjastoa, puhdistamo ja vedenottamot sekä muita vesihuollon rakenteita. Vesihuollon kehittämisessä tulee huolehtia siitä, että vesilinjastot saadaan puhdistettua, puhtaan veden varannot tutkittua ja mahdolliset lisäinvestoinnit sen pohjalta toteutettua. Tekninen toimi vastaa erikseen vesihuoltoa koskevaan valtuustoaloitteeseen, jossa mm. näihin asioihin otetaan kantaa. Ottaen huomioon kuntakonsernin tämän hetkisen hyvän taloudellisen tilanteen, on riksi kohtuullinen. Vesihuollon tulee toimia asiakkailta perittävillä maksuilla, joten toiminta tarvitsee taloudellista tasapainottamista organisaatiomuutosten jälkeen.
Vesihuolto on kunnan asukkaiden ja alueen elinkeinoelämän välttämättömyyspalvelu, jonka tulee toimia kaikissa olosuhteissa. Hyvin toimiva vesihuolto on kunnalle tärkeä elinvoimatekijä. Toimintaa ohjaa vesihuoltolaki. Vesihuoltolain (2001/199) 6§:ssä todetaan, että jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi. Kunta on siten viime sijaisessa vastuussa vesihuollon järjestämisestä. Ottaen huomioon vesiosuuskunnan taloustilanteen, henkilöstötilanteen sekä tulevaisuuden investointitarpeet, on vesihuollon järjestäminen kunnallisena toimintana tässä tilanteessa vahvasti perusteltua. Lisäksi on vahvistettava vesihuollon toimintavalmiutta häiriötilanteissa.
Vesihuoltolaitostoiminta on kunnalle täysin uusi toimintamuoto, jonka vuoksi siirtymään liittyy riskejä. Tähän riskiin varaudutaan siten, että varsinainen vesihuollon operointipalvelu olisi ulkopuolisen tahon toteuttamaa palvelua, jolla olisi vesihuollon operoinnista tarvittavat refenrenssit. Mahdollinen perustettava vesiliikelaitos tarvitsee puolestaan johtokunnan tai vastaavan sekä vesiliikelaitoksen johtajan. Kunnan tulee varmistua siitä, että hallintoelimeen valittavilla edustajilla on vesihuollon osaamista ja tarvittaessa voidaan käyttää asiantuntijajäseniä. Vesiliikelaitoksen johtajalla tulee olla riittävät valmiudet tehtävän suorittamiseen.
Kunta asettaa vesilaitokselle talousarviovalmistelun yhteydessä taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet.
Liikelaitoksen perustamisesta
Kuntalain (2015/410, 9 luku, 65 §) mukaan kunta voi perustaa kunnallisen liikelaitoksen liiketaloudellisten periaatteiden mukaan hoidettavaa tehtävää varten. Kunnallinen liikelaitos toimii kunnan osana ja liikelaitoksen perustaminen edellyttää erikseen tehtävää päätöstä. Kunnan perustamasta liikelaitoksesta käytetään nimitystä kunnan liikelaitos. Liikelaitoksen nimessä tulee olla sana liikelaitos ja kunnan liikelaitoksen tehtävistä määrätään hallintosäännössä.
Kuntalain (§67) mukaan kunnallisella liikelaitoksella on johtokunta. Johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa sekä vastaa liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Johtokunnan tehtävänä on:
1) päättää liikelaitoksen toiminnan kehittämisestä valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden rajoissa sekä seurata tavoitteiden saavuttamista ja raportoida niiden saavuttamisesta;
2) hyväksyä liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma vuoden loppuun mennessä valtuuston asettamien sitovien tavoitteiden sekä meno- ja tuloerien mukaisesti;
3) laatia liikelaitoksen tilinpäätös;
4) valita ja irtisanoa liikelaitoksen johtaja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä;
5) päättää liikelaitoksen investoinneista ja muista pitkävaikutteisista menoista, jollei hallintosäännössä toisin määrätä;
6) valvoa liikelaitoksen etua ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa liikelaitoksen tehtäväalueella.
Johtokunnan muista tehtävistä määrätään hallintosäännössä.
Kuntalain § 68 mukaan kunnallisessa liikelaitoksessa on johtaja, joka on virkasuhteessa kuntaan. Johtaja johtaa ja kehittää johtokunnan alaisena liikelaitoksen toimintaa. Johtajalla on oikeus käyttää puhevaltaa johtokunnan puolesta, jollei hallintosäännössä toisin määrätä.
Yritysvaikutusten arviointi
Yritysvaikutusten arviointi on liitteenä. Olennaista yrityksille tulevassa vaikutuksessa on se, millä tasolla vesihuollon investoinnit ovat ja kuinka paljon tästä johtuu taksojen korottamispainetta. Investoinnit verkostoon puolestaan parantavat vesihuollon toimintavarmuutta ja siten yritysten toimintaympäristöä.
Jatkotoimenpiteet
Aikataululuonnos esitetään liitteenä.
Kunnan tulee hakea verottajalta liiketoimintakaupan arvonlisäverovelvollisuudesta ennakkopäätöstä. Liiketoimintakaupassa liiketoimintakokonaisuuden muodostava omaisuuserä luovutetaan vastaanottavalle yhteisölle (kunta). Liiketoimintakaupassa luovutettava liiketoimintakokonaisuus määritellään lähinnä arvonlisäverovelollisuuden kannalta. Arvonllisäverolain (1501/1993) §19 a:n mukaan arvonlisäverovelvollisena myyntinä ei pidetä liiketoiminnan luovuttamista silloin, kun luovutuksen saaja jatkaa luovuttajan toimintaa.
Liitteet:
- Vesihuollon selvitys, Ramboll
- yritysvaikutusten arviointi
- aikataululuonnos
Oheismateriaalit:
- vesiosuuskunnan tilinpäätös vuodelta 2023