Kuvaus
Kuntien peruspalvelut ovat Suomessa tulevina vuosina murroksessa väestön ikärakenteen muutoksen, syntyvyyden laskun, kustannusten kasvun, alueellisen eriytymisen ja kaupungistumisen myötä. Keskeinen kysymys on, kuinka peruspalvelujen ja yleensäkin julkisten palvelujen tasapuolinen saatavuus turvataan kaikille? Missä tilassa ovat maamme varhaiskasvatus, kulttuuripalvelut, liikunta, kirjastot, nuorisotoimi, lastensuojelu, eläinlääkintä ja pelastustoimi? Näihin pyrkii vastaamaan vuotta 2019 koskeva peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointi.
Arvioinnin keskeisimmät tulokset:
- Arvioinnissa selvitettiin, missä laajudessa viittomakieliset ja kuurojen vanhempien kuulevat lapset (myöh. coda-lapset) osallistuvat varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Suomesta puuttuu yhtenäinen rekisteri viittomakieltä käyttävistä henkilöistä ja lisäksi aiheesta saatavissa oleva tilastotieto on pirstaleista, arvioihin perustuvaa ja epävarmaa. Varhaiskasvatukseen Manner-Suomessa osallistui 30 ja esiopetukseen 15 viittomakieltä käyttävää lasta. Coda-lasten vastaavat luvut ovat 31 ja 8.
- Sijoitettujen lasten opetuksen ongelmat liittyvät muun muassa lisääntyneeseen erityisen tuen tarpeeseen ja tiedonkulun puutteisiin. Opetuksen järjestämisessä on parannettavaa. Ongelmat näiden lasten opetuksessa liittyvät oppilashuoltoon ja erityisen tuen saamiseen.
- Vaikka kirjastojen e-aineistot ovat lisääntyneet ja verkkopalvelut kasvaneet, tarvitaan kirjastotilaa perinteisten kirjastopalvelujen lisäksi yhä enemmän myös oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan sekä yhteiskunnallisen kulttuurisen vuoropuhelun edistämiseen. Kirjastotilojen muunneltavuus onkin entistä tärkeämpää.
- Kulttuuripalvelujen tarjonta oli vaihtelevaa. Lähes kaikissa kunnissa oli tarjolla kulttuuritapahtumia, taiteen perusopetusta ja muuta kulttuuriharrastustoimintaa sekä kunnassa vierailevia musiikin ja esittävän taiteen esityksiä. Pysyvää ja ammatillista toimintaa järjestivät lähinnä kaupunkimaiset kunnat. Ne myös kokivat toteuttavansa hyvin laissa kuntien kulttuuritoiminnasta manittuja tehtäväalueita. Kulttuuripalvelujen resurssit monessa kunnassa ovat kuitenkin niukat.
- Valtaosa alle 29-vuotiaille nuorille suunnatuista palveluista toimii hyvin. Palvelut on kuitenkin järjestetty hyvin eri tavoin ja erilaisin resurssein. Mielenterveyspalvelut ja julkinen liikenne nousivat esiin riittämättömimpinä nuorille kohdistetuista palveluista. Heikko julkinen liikenne vaikuttaa kaikkialla nuorten palvelujen saatavuuteen.
- Keskeisten liikuntapaikkojen sijainti suhteessa väestön sijaintiin on hyvä, mutta niiden saavutettavuudessa on alueellisia eroja. Erityisesti lähiliikuntapaikkojen saavutettavuus on parantunut. Kunnallisten liikuntapaikkojen esteettömyydessä on vielä parannettavaa.
- Eläinsuojelutarkastuksia tehdään yhä enemmän ja eläinten terveyden valvonta muuttaa luonnettaan. Kattaville eläinlääkäripalveluille on kysyntää etenkin lemmikinomistajien keskuudessa.
- Kiireelliset pelastustehtävät hoituivat yleisesti ottaen nopeasti. Haasteita avunsaannissa on lähinnä isoissa kaupungeissa.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Anne Julin, palvelujohtaja, anne.julin@puumala.fi
Hyvinvointilautakunta päättää merkitä aluehallintovirastojen peruspalvelujen arvioinnin 2019 tietoonsa saatetuksi.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.