Kuvaus
Etelä-Savossa on osana sote- ja maakuntauudistusta käynnistetty suunnittelu, miten asukkaiden osallisuus- ja vaikutusmahdollisuuksia voidaan maakunnassa vahvistaa ja miten eri osallisuuskanavista saadaan nykyistä näkyvämpi, selkeämpi ja vaikuttavampi kokonaisuus.
Osallisuusmallin suunnittelu jatkuu, vaikka uudistukseen liittyvä lainsäädäntö ei valmistunut vaalikauden aikana. Uusia toimintamalleja juurrutetaan nykyisiin maakunnallisiin organisaatioihin.
Tässä yhteydessä tarkastellaan myös lakisääteisten vanhus- ja vammaisneuvostojen toimintaa. Tätä varten on asetettu maakunnallinen työryhmä, jossa tehtävänä on arvioida, miten neuvostot nykyisin toimivat ja miten toimintaa tulisi uudistaa, jotta niistä saataisiin elävä ja vaikuttava vuorovaikutuskanava osana maakunnallista osallisuusjärjestelmää.
Teemaryhmä on arvioinut, että neuvostojen toiminnan uudistaminen vaatii myös syvällisempää toimintakulttuurin uudistamista. Ehdotettavan uudistuksen lähtökohtia on hahmoteltu erillisessä kaaviossa, joka on oheismateriaalina. Työryhmä näkee, että toimintaa tulisi uudistaa kaaviossa kuvatun kehittämiskulttuurin suuntaan.
Työryhmä on myös arvioinut, että maakunnallisen toiminnan yhteydessä on tarkasteltava myös kuntien vanhus- ja vammaisneuvostojen toimintaa.
Toiminnan uudistamista varten työryhmä pyytää kuntien vanhus- ja vammaisneuvostoja arvioimaan omaa toimintaansa sekä sen kehittämistarpeita. Työryhmä haluaa selvittää myös, miten kuntien toiminta tulisi kytkeytyä maakunnallisten tai alueellisten neuvostojen toimintaan.
Työryhmä pyytää arvioimaan oman neuvoston toimintaa erityisesti seuraavista näkökulmista:
- Mikä toiminnassanne on hyvää ja toimivaa? Onko toiminnassanne sellaista, mistä muidenkin kannattaisi ottaa oppia?
- Miten toimintaanne pitäisi mielestänne kehittää? Tarkastelkaa kehittämistarpeita esim. seuraavista näkökulmista:
- asiat, jotka tulevat neuvoston käsittelyyn
- yhteistyön toimivuus hallinnon ja neuvoston välillä
- neuvoston työskentelytapa
- saako neuvosto äänensä kuuluviin, voidaanko asioihin vaikuttaa
- Tulisiko yhteistyötä tai työnjakoa selkeyttää kunnallisten neuvostojen ja alueellisen (nyk. Essote) neuvoston välillä? Jos, niin miten?
- Katsotteko, että myös oman neuvostonne toimintaa voitaisiin kehittää oheisessa kaaviossa kuvatun kehittämiskulttuurin suuntaan?
- Kommentoikaa kaaviossa esiteltyjä näkökulmia siinä laajuudessa, kun pidätte tarpeellisena tai mahdollisena ja arvioikaa omalta osaltanne niiden toteuttamismahdollisuuksia.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Anne Julin, palvelujohtaja, anne.julin@puumala.fi
Vanhus- ja vammaisneuvosto arvioi toimintaansa Etelä-Savon maakunnan osallisuusohjelman työryhmän kysymysten pohjalta.
Päätös
Vanhus- ja vammaisneuvosto arvioi toimintaansa seuraavasti:
1. Mikä toiminnassanne on hyvää ja toimivaa? Onko toiminnassanne sellaista, mistä muidenkin kannattaisi ottaa oppia?
- Toiminta on suunnitelmallista, koska yksi kunnan johtavista viranhaltijoista toimii vanhus- ja vammaisneuvoston esittelijä-sihteerinä.
- Vanhus- ja vammaisneuvoston ilmapiiri on postiivinen ja luottavainen. Jokainen neuvoston jäsen saa mielipiteensä kuuluviin.
- Vanhus- ja vammaisneuvoston kokoukset etenevät valmistellun esityslistan mukaisesti mutta keskustelevasti.
- Vanhus- ja vammaisneuvostossa on eri vanhusjärjestöjen laaja edustus sekä vammaisten edustajia.
- Vanhus- ja vammaisneuvosto on aktiivisesti mukana sekä suunnittelemassa että toteuttamassa erilaisia tapahtumia.
2. Miten toimintaanne pitäisi mielestänne kehittää?
- Asiat, jotka tulevat neuvoston käsittelyyn
- Kunnan eri toimijoiden tulee ottaa vanhus- ja vammaisneuvosto aidosti mukaan asioiden valmisteluun (suunnitelmat, ohjelmat, strategiat jne.) eikä vain pyytää lausuntoa jo suunnitelluista asioista.
- Esittelijä-sihteeri ilmoittaa hyvissä ajoin kunnan eri toimijoille, milloin seuraava vanhus- ja vammaisneuvoston kokous on, jotta he muistaisivat tuoda asioita neuvoston käsittelyyn.
- Yhteistyön toimivuus hallinnon ja neuvoston välillä
- Vanhus- ja vammaisneuvoston puheenjohtaja on myös hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja, kunnanhallituksen jäsen ja valtuutettu, joten hän vie aktiivisesti asioita eteenpäin.
- Tieto vanhus- ja vammaisneuvoston sekä hallinnon välillä kulkee hyvin.
- Kunnan tekninen toimiala ei huomioi vanhus- ja vammaisneuvostoa riittävästi.
- Yhteistyössä ESSOTEn kanssa on parannettavaa.
- Neuvoston työskentelytapa
- Vanhus- ja vammaisneuvoston työskentelytapa on avoin ja hyvin keskusteleva. Jatkamme toimintaamme tällä hyvällä tiellä.
- Saako neuvosto äänensä kuuluviin, voidaanko asioihin vaikuttaa
- Vanhus- ja vammaisneuvosto kokee, että asioihin voidaan vaikuttaa.
3. Tulisiko yhteistyötä tai työnjakoa selkeyttää kunnallisten neuvostojen ja alueellisen (nyk. Essote) neuvoston välillä? Jos, niin miten?
- Vanhus- ja vammaisneuvostolle on vielä epäselvä, mikä on alueellisen vanhus- ja vammaisneuvoston rooli eli sitä pitäisi selkeyttää.
- Alueellisen vanhus- ja vammaisneuvoston tulisi keskittyä sote-palvelujen kokonaisuuteen ja alueen sote-palvelujen yhdenvertaiseen järjestämiseen lähipalveluina:
- Esim. työntekijät liikkuvat alueella, ei asiakkaat.
- Esim. vammaisten työtoiminta ei saa keskeytyä työntekijän poissa olon vuoksi tai työntekijän sijaistaessa jotain muuta työntekijää.
4. Katsotteko, että myös oman neuvostonne toimintaa voitaisiin kehittää oheisessa kaaviossa kuvatun kehittämiskulttuurin suuntaan?
- Suurimmalta osalta vanhus- ja vammaisneuvston toiminta on kehittämiskulttuurin suuntaista. Kehittämiskohteina edelleen ovat
- vanhus- ja vammaisneuvston kokeminen asintuntijana,
- asioiden tuominen yhteiseen pohdintaan varhaisessa valmisteluvaiheessa sekä
- vanhus- ja vammaisneuvosto nähdään osallisuusrakenteena, jolla on myös kehittämisrooli.
5. Kommentoikaa kaaviossa esiteltyjä näkökulmia siinä laajuudessa, kun pidätte tarpeellisena tai mahdollisena ja arvioikaa omalta osaltanne niiden toteuttamismahdollisuuksia.
- Toimintakulttuurin muutoskaaviossa kaikki kehittämiskohteet ovat tarpeellisia ja mahdollista toteuttaa.