Kuvaus
Vuosi 2025 oli Puumalan kunnalle aktiivisen maankäytön ja organisaatiouudistusten vuosi. Kesäkuussa 2025 toteutui vesihuoltotoiminnan siirtyminen Puumalan vesiosuuskunnalta kunnan vesiliikelaitokselle, mikä toi kunnan toimintaan täysin uuden palvelualan, operaattorikumppanin ja hallintokunnan. Vuoden 2025 alussa aloitti toimintansa puolestaan Mikkelin seudun työllisyyspalvelut, jonka kautta tuotetaan työllisyyspalvelut Puumalassa.
Väestökehityksen näkökulmasta hyvää oli se, että syntyvyys kesti edellisvuosien tavoin 2010-lukua korkeammalla tasolla. Lapsia syntyi Puumalaan 12. Vuosi 2025 oli myös muuttovoittoinen 10 henkilön verran. Kuitenkin kuolleisuus on moninkertainen syntyvyyteen nähden, jonka vuoksi väestökehitys oli kokonaisuudessaan negatiivinen ja väestö väheni noin 2 %.
Kunnan vuoden 2025 tilinpäätöksessä tulos vesiliikelaitos mukaan lukien on 27 876,67 euroa. Tulos sisältää tyhjäksi jääneiden sote-kiinteistöjen, asuintalon ja kunnantalon alaskirjauksia noin 360 745 eurolla. Tilikauden ylijäämää on noin 68 441 euroa, mikä sisältää varauksen purkamista noin 30 000 eurolla (rivitalon purkaminen). Lisäksi Puumala-rahastosta tuloutettiin 10 000 euroa harrastusstipendejä varten.
Kunnan toimintatulot olivat noin 2,7 miljoonaa euroa, mikä on 97 % budjetoidusta. Toimintatulot nousivat edellisvuodesta 5,6 %, mikä tarkoittaa noin 91 000 euroa. Vesiliikelaitoksen toimintatuotot olivat noin 268 000 euroa.
Toimintamenot olivat noin 9,1 miljoonaa euroa, mikä on noin 96 % budjetoidusta. On syytä huomioida, ettei organisaatiomuutosten johdosta vuosi 2025 ole verrannollinen tilikauteen 2024. Toimintamenot kasvoivat noin 10 %, mikä tarkoittaa noin 843 000 euroa. Tästä merkittävästä menokasvusta 258 000 euroa oli vesiliikelaitoksen kuluja, 260 000 euroa työllisyysalueen ja työmarkkinatuen kasvuun liittyviä kuluja, palkkamenojen kasvua noin 130 000 euroa ja rivitalon purusta johtuvaa kustannusta noin 30 000 euroa.
Kunnan toimintakatteeksi muodostui noin -6,4 miljoonaa euroa, mikä on 97 % budjetoidusta. Toimintakate heikentyi edelliseen vuoteen nähden 11,7 %, mikä merkitsee noin 670 000 euroa. Toimintakatteen heikentymisen merkittävin tekijä on työllisyyspalveluiden siirto kunnille sekä työmarkkinatukimaksujen tuplaantuminen ja palkkojen nousu yleiskorotusten myötä.
Verotuloja kertyi noin 6,2 miljoonaa euroa, mikä on noin 86 000 euroa eli noin 1,4 % budjetoitua enemmän. Verotulot budjetoitiin talousarvioon Kuntaliiton ennusteen mukaisina. Kunnan tuloveroprosentti pysyi 6,6 prosentissa, mutta verotulo kasvoi kuitenkin 1,1 % edellisvuoteen nähden. Kiinteistöveron kasvu oli 1,3 % ja yhteisöveron kasvu peräti 7,4 %, mikä tarkoittaa noin 77 000 euroa. Yhteensä verotulot kasvoivat vuoteen 2024 verrattuna 2,3 %, mikä tarkoittaa noin 139 000 euroa.
Valtionosuudet puolestaan toteutuivat noin 37 000 euroa eli 2,7 % budjetoitua paremmin. Rahoitustuottoja kertyi noin 179 000 euroa.
Vuosikatteeksi muodostui 1,3 miljoonaa euroa, mikä riitti 1,4-kertaisesti kattamaan poistot. Poistoja tehtiin noin 937 833 eurolla ja poistotaso nousi edellisvuodesta noin 70 000 euroa. Poistotason nousun keskeinen tekijä oli se, että vesiosuuskunnan omaisuuden siirtyminen vesiliikelaitokselle tuotti noin 60 000 euron poistotason kasvun.
Kunnan investointimenot olivat kokonaisuudessaan 1 566 628 euroa, mikä on vain 44 % budjetoidusta. Talousarviomuutoksen jälkeen investointimenoihin oli varattuna 3,4 miljoonaa euroa. Investoinneista jäi toteutumatta esimerkiksi maanhankintaan varattua määrärahaa 270 000 euroa ja reitistöön varattua määrärahaa 120 000 euroa, sillä rahoituspäätös saatiin syksyllä. Pistohiekan venesatamahankkeelle saatiin jatkoaika vuoden 2026 loppuun saakka. Lisäksi alunperin investointimäärärahoihin oli varattu 1 400 000 euron pääomalaina Vuokrataloille. Pääomalaina myönnettiin, mutta sitä ei ole kirjattu investointeihin.
Kunnan merkittävimpiä investointeja olivat Viljakansaarentien remontti Pohjois-Savon ja Keski-Suomen ELY-keskusten johdolla, kirjasto- ja kulttuuritilan muutostyöt, perhepuiston rakentaminen sekä Pistohiekan venesataman rakentaminen.
Koko kuntakonsernin tilikausi päättyi noin 10 000 euroa ylijäämäiseen tulokseen.
Kunnan rahavarat vähenivät toimintavuoden aikana 1 347 000 euroa. Kassan riittävyys oli 259 päivää. Kunnalla on taseessa edellisiltä tilikausilta kertynyttä ylijäämää 14,9 miljoonaa euroa, joten vuoden 2025 ylijäämä mukaan lukien taseeseen kertynyt ylijäämä on nyt 14,96 miljoonaa euroa.
Sijoituksia kunnalla oli vuoden 2025 lopussa 5,7 miljoonaa euroa.