Vanhus- ja vammaisneuvosto, kokous 29.3.2023

Kuvaus

Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti Kansallisen ikäohjelman juhlaseminaarin 9.3.2023. Tapahtumaan oli mahdollista osallistua joko paikan päällä Helsingissä tai seuraamalla seminaaria verkkovälitteisesti etänä. Puumalan kunnan hyvinvointi- ja kulttuurijohtaja osallistui juhlaseminaariin etäyhteydellä. Seminaaripäivä koostui seuraavista teemoista:

1. Väestö ikääntyy - älkää karatko eläkkeelle. Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen toi esityksessään esille tilannekuvan Suomen taloudesta ja työmarkkinoiden murroksesta. Hän totesi esityksessään, että avoimia työpaikkoja on ennätysmäärä tällä hetkellä Suomessa. Haasteena on, että työvoimapulan takia jää syntymättä paljon työpaikkoja. Työvoiman saatavuusongelmia ja työvoimapulaa kokeneiden toimipaikkojen määrissä ollaan jopa historiallisen korkealla tasolla. Osa-aikatyötä tekevien määrä on kasvanut, mutta kyseinen kasvu on ollut pääasiassa haluttua. Ikäihmisten osalta on huomioitava, että 65+ -ikäisten työllisyys kasvaa, mutta se ei kuitenkaan näy työllisyysasteessa. Kun verrataan 55-64 -vuotiaiden työllisyysastetta Pohjoismaissa, se on Suomessa prosentuaalisesti alhaisin. Suomessa vanhimpien ikäryhmien työllisyyttä haittaa useimmin terveysongelmat. Taloudellinen huoltosuhde on raskas Suomessa. Onko niin, että ihmiset voisivat olla pidempään työelämässä?
2. Eläkejärjestelmän merkitys työurille. Osastopäällikkö Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksesta paneutui esityksessään eläketurvaan ja -järjestelmään. Hän totesi, että Suomessa on yli 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa, ja että suomalaisten eläkeikäisten toimeentulo on EU-maiden keskitasoa parempi. Vakavia toimeentulo-ongelmia on eläkeläisillä muuta väestöä vähemmän. Erilaisten uudistusten myötä eläkkeellesiirtymisikä on noussut, eläkkeelle jäädään aiempaa myöhemmin. Lisäksi esityksessä tuotiin esille, että työnjättöikä on noussut, työurat ovat pidentyneet, työkyky on parantunut, eläkeaikeet ovat myöhentyneet, sosioekonomiset erot ovat kaventuneet ja työnantajat suhtautuvat vanhempiin työntekijöihin aiempaa myönteisemmin. Kasvanut määrä (n. 16,5 % vuonna 2020) 65-80 -vuotiaista vanhuseläkeläisistä jatkaa työuraa eläkkeellä. Työskentelyn koetaan tuovan mielenkiintoa päiviin. Seuraavan kerran työuria ja eläkejärjestelmän sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä tarkastellaan vuonna 2026.
3. Väestörakenne muuttuu -pitenevän eliniän mahdollisuudet. Johtaja, tutkimusprofessori Anna Rotkirch Väestöliitosta pohti esityksessään muun muassa ikääntyvän väestön perhesuhteiden muutoksia sekä aktiivisen ja onnellisen ikääntymisen tukemista tuleville sukupolville. Hän totesi tarpeen väestöennustemuutoksien ennakointiin. Pitkäaikainen elinajanodote on kääntynyt laskuun 2020-luvulla ja se tulisi saada käännettyä uudestaan kasvuun.
4. Maailman muutos ja ikääntyminen mahdollisuutena. Tulevaisuustutkija, professori Markku Wilenius Turun yliopistosta toi esityksessään esille muun muassa megatrendejä, väestönkasvun dramaattista kehitystä, maailman ikääntyneimpiä alueita ja suomalaisen yhteiskunnan muutoksen haasteita. Suomalaisen väestön hyvinvointi kasvaa tasaisesti; suurimmat haasteet liittyvät elintapoihin. Esityksensä lopuksi hän tiivisti näkemyksensä seuraavasti: Olemme ikääntymisen edelläkävijöitä. Me voimme osoittaa, että se on myös todellinen mahdollisuus. Kuinka luomme uusia väyliä, joiden avulla vanhempi väestö pysyy aktiivisina yhteiskunnan jäseninä? Olemme jo siirtyneet teollisuusyhteiskunnasta seuraavaan vaiheeseen: verkostoyhteiskuntaan. Siinä eri yhteiskunnallisten ryhmien vuorovaikutuksella ja yhteistyöllä on ratkaiseva rooli. Ratkaisevaa on myös se, kuinka avaudumme ja otamme vastaan ihmisiä muualta maailmasta. Sillä rikastamme omaa kulttuuriamme. Suomen täytyy toisin sanoen kasvaa uudenlaiseen maailmaan!
5. Ikääntyminen mahdollisuutena. Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo totesi esityksessään seuraavasti: Mitä paremmin erilaisissa tilanteissa olevien iäkkäiden oikeudet toteutuvat ja mitä yhdenvertaisempi heidän asemansa on, sitä enemmän ikääntyminen on mahdollisuus. Hän keskittyi esityksessään muun muassa hidastuneeseen vanhenemiseen, huoltosuhteeseen, iäkkäiden keskinäisten eriarvoisuuksien vähentämiseen ja iäkkäiden digiosaamisen vahvistamiseen.
6. Omaishoitajan näkökulma – muistisairaan kohtaaminen. Tietokirjailija ja logoterapiaohjaaja Hanna Jensen toi seminaariin omakohtaisen kokemuksensa muistisairaiden läheisten omaishoitajana.

Päätösehdotus

Esittelijä

Vanhus- ja vammaisneuvosto merkitsee Kansallisen ikäohjelman juhlaseminaarin (9.3.2023) annin tietoonsa saatetuksi.

Päätös

Vanhus- ja vammaisneuvosto merkitsi Kansallisen ikäohjelman juhlaseminaarin (9.3.2023) annin tietoonsa saatetuksi.