Valtuusto, kokous 4.4.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 11 Kutilan kanavahankkeen kuntarahoitus

PuuDno-2020-211

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Niina Kuuva, kunnanjohtaja, niina.kuuva@puumala.fi

Kuvaus

Taipalsaari, Lappeenranta ja Etelä-Karjalan liitto ovat lähestyneet mm. Puumalan kuntaa Kutilan kanavan kuntarahoitukseen liittyen. Kutilan kanava avaa sisävesiliikennereitin eteläisellä Saimaalla Pien- ja Suur-Saimaan välille. On arvioitu, että kanavassa tehtäisiin noin 5000 sulutusta vuoteen, mikä vastaisi Vääksyn sisävesiliikennekanavan liikennemäärää. Kanavahanke ja kanavalle rakennettavat vedenpumppaamot parantavat Pien-Saimaan vedenlaatua, jonka tila on ollut pitkään heikkenevä. Pumppaamoiden avulla Suur-Saimaan vettä siirtyy Pien-Saimaalle. Kanava mahdollistaisi lähivesiristeilyt sekä hyödyttäisi retki- ja huviveneitä sekä matkailupalveluja.

Puumalan kunnan näkökulmasta keskeinen hyöty olisi se, että venematka Lappeenrannasta Puumalaan lykenisi noin 10 kilometrillä. Tämän voi odottaa lisäävän veneliikennettä ja risteilytuotteiden kehittymistä Puumalassa.

Kutilan kanava-hankkeen kokonaiskustannusarvio on n. 15,5 miljoonaa euroa jakautuen siten, että

  • Kanava, kanavan ylittävä silta ja pumppaamo 11 me
  • Kopinsalmen pumppaamo ja Käkeläntaipaleen virtausaukko 3,15 me
  • Suunnittelu 1,35 me

Taipalsaaren kunta ja Lappeenranta ovat tehneet valtuustotasoiset päätökset hankkeeseen lähtemisestä siten, että kumpikin rahoittaa hanketta 2,5 miljoonalla eurolla. Ely-keskus rahoittaa teknistä suunnittelua tiesuunnitelman ja pumppaamoiden osalta. Etelä-Karjalan liitto, Taipalsaari ja Lappeenranta on esittänyt liikenne- ja viestintäministeriölle, työ- ja elinkeinoministeriölle, ympäristöministeriölle sekä maa- ja metsätalousministeriölle hankkeen rahoitukseen lähtemistä, jota on avattu tarkemmin liitteessä. Rahoitusesitys lähikunnille on 50 000 e per kunta.

Kutilan kanava ei ole liikennehankkeena arvioituna yhteiskuntataloudellisesti kannattava eikä taloudellisten vaikutusten selvityksen päivittämiseen voida soveltaa  liikenneinvestoinnin kannattavuuslaskelman periaatteita. Hankkeen kannattavuutta ei voida näin ollen arvioida hyöty-kustannussuhteella.

Kutilan kanavan ja sen avaaman uuden vesireitin potentiaalisiksi hyödyiksi on tunnistettu:

  • Eteläisen Saimaan matkailullisen saavutettavuuden sekä luonto-, liikunta- ja hyvinvointimatkailun kehittämisedellytysten parantaminen
  • Kanava lyhentää matkaa Lappeenrannasta Suur-Saimaalle noin 40 %.
  • Kanava avaa uuden Lappeenranta-Taipalsaari-Kutila -rengasreitin, jonka läheisyyteen sijoittuu useita nykyisiä ja potentiaalisia retkisatama- ja geopark-kohteita. Tämä luo edellytykset uusille risteily- ja matkailupalveluille.
  • Matkailu- ja veneilypalvelukohteen kehittäminen Pien-Saimaalla (joko Lappeenranta, Taipalsaari tai Kutila, jossa toteutuneena kotimaisena vertailukohtana voi olla Murolen kanava).
  • Kutilan kanava osana Pien-Saimaan veden laadun parantamista: välilliset hyödyt (vesistöjen ja ranta-alueiden arvonnousu) Taipalsaarella ja Lappeenrannassa
  • Rahoitus ehdollisena eli mikäli kanava-hankkeen muu rahoitus toteutuu

Kuntaan saapunut esitys on liitteenä. Hankkeen vaikutuksista tehty raportti on oheismateriaalina. 

Päätösehdotus

Esittelijä

Niina Kuuva, kunnanjohtaja, niina.kuuva@puumala.fi

Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto tekee periaatepäätöksen Kutilan kanava-hankkeeseen osallistumisesta sillä edellytyksellä, että ministeriöiden rahoitus toteutuu. Valtuusto päättää osoittaa hankkeeseen kahden vuoden aikana 25 000 euroa per vuosi eli yhteensä 50 000 euroa. 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Päätösehdotus

Valtuusto tekee periaatepäätöksen Kutilan kanava-​hankkeeseen osallistumisesta sillä edellytyksellä,​ että ministeriöiden rahoitus toteutuu. Valtuusto päättää osoittaa hankkeeseen kahden vuoden aikana 25 000 euroa per vuosi eli yhteensä 50 000 euroa. 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.