Valtuusto, kokous 31.8.2026

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 35 Puumalan kunnan ja UPM-Kymmene Oyj:n välinen maakauppa Rokansaaren Hiisniemen tilasta ja ympäristöministeriön avustuksen hakeminen maanhankintaan

PuuDno-2026-142

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Niina Kuuva, kunnanjohtaja, niina.kuuva@puumala.fi

Kuvaus

Puumalan kunta ja UPM-Kymmene Oyj ovat neuvotelleet Puumalan kunnassa sijaitseva Hiisniemen tilan kaupasta. Kohteen omistaa UPM-Kymmene Oyj. 

Hankinnan kohteena oleva alue kattaa koko Hiisniemen tilan, joka sijaitsee Puumalan kunnan alueella, Rokansaaressa. Hiisniemen tilan kiinteistörekisterinumero on 623-436-1-7. Tilan kokonaispinta-ala on 44,75 ha.

Hiisniemen tila sijaitsee Saimaan keskellä Rokansaaressa, saaren lounaiskulmassa.

Puumalan kunnan tavoitteena on mahdollistaa hankittavalla alueella yleinen virkistyskäyttö ja matkailukäyttö. Kunnan tavoitteena on myös jatkaa alueella metsätalouskäyttöä suojelupäätöksen mahdollistamissa rajoissa. Kunta toteuttaisi alueella monitavoitteista metsänhoitoa ja yhteensovittaisi alueella eri käyttötarkoituksia ja arvopohjia. Virkistyskäyttöä tuetaan retkeilyrakenteilla ja ohjatuilla reiteillä. Hiisniemen hankinta ja sen kehittäminen yleisenä virkistyskäyttöalueena olisi uusi ja merkittävä avaus Itä-Suomen matkailulle.

Rokansaari on yksi Saimaa Geopark -kohteista. Rokansaaren harjusaari on osa 150 km mittaista, katkonaista harjujaksoa, joka alkaa Pieksämäeltä ja päättyy Kyläniemen kärkeen Niittylahden-Härkkimyksenhiekan tienoilla.

Rokansaaren Hiisniemen alue täydentäisi Saimaan venesatamien ja virkistysalueiden verkostoa merkittävällä tavalla. Hiisniemen lähellä sijaitsevia ja vesiltä hyvin saavutettavissa olevia kohteita ovat mm. kunnan omistama museotila Liehtalanniemi, Sahanlahden ja Pistohiekan matkailualueet, Puumalan kirkonkylän satama, Kotkatsaaren retkisatama ja Norppapolku, Ruuhonsaari, Haapasaari, Laajahiekka, Rastiniemi ja Hietasaari.

Osapuolet ovat neuvotelleet kauppahinnasta, joka on koko 44,75 hehtaarin Hiisniemen tilasta 290 000 euroa. Tilasta on pyydetty hinta-arvio, joka on oheismateriaalina.

Kunta hakee Ympäristöministeriöltä tilan hankintaan avustusta 30 % toteutuneesta kauppahinnasta. Hakemus on liitteenä B. Ympäristöministeriö on antanut avustukseen alustavan kannan, jonka mukaan ministeriö myöntäisi hankintaan avustusta 20–30 % toteutuneesta kauppahinnasta. 

Ympäristöministeriön avustuksen jälkeen kiinteistökaupan nettohinnaksi jäisi tuen suuruudesta riippuen 203 000–232 000 euroa. Hankinta pystytään rahoittamaan kassavaroin.

Kunnan talousarvion investointiosassa on kustannuspaikalle 9555 varattu maan hankintaan 200 000 euroa. Määräraha on varattu Kanttorilanrannan maanostoon esisopimuksen ehtojen täytyttyä. Hankinta ei tule toteutumaan vuoden 2026 aikana, sillä kaavapäätös ei saanut lainvoimaa. Tämän vuoksi valtuustolle esitetään, että määräraha kohdennettaisiin Hiisniemen tilan hankintaan. Tämän lisäksi tarvittaisiin 90 000 euron lisämääräraha.

Alueelle on laadittu alustava suunnitelma retkeilyrakenteista. Suunnitelman mukaan Hiisniemen alueelle toteutettaisiin esimerkiksi katselulava, köysikaiteet, laavu, käymälä, liiteri, telttalavat, uimakopit, maisemapenkki sekä laituri ja veneille kiinnityspainot.

Lisäksi Hiisniemen tilalla Kuvaalammelle sijoitettaisiin maisemapenkki ja teräsritiläportaat sekä toteutettaisiin kevyt raivaus. Kustannusarvio edellä mainituille toimenpiteille olisi arviolta noin 73 000 euroa (alv 0 %) ilman mahdollisen projektipäällikön työosuutta. Alueen kehittämiseen on tarkoitus hakea hankerahoitusta.

 

Kauppakirjan luonnos on liitteenä A.

Alueella on voimassa Lietvesi-Suur-Saimaan osayleiskaava. Kaavaote ja kaavamääräykset ovat liitteinä 1 ja 2.

Kiinteistörekisteriote, lainhuuto, rasitustodistus ja kiinteistörekisterin karttaote ovat liitteinä 3–6.

Hankinnan kohteena olevalla alueella vaikuttaa luonnonsuojelualueen perustamispäätös (ESAELY/933/2017) sekä ELY-keskuksen päätös ESAELY/822/2023, jotka ovat oheismateriaaleina.

Arviokirja on oheismateriaalina.

Ympäristöministeriön avustushakemus on liitteenä B.

Päätösehdotus

Esittelijä

Niina Kuuva, kunnanjohtaja, niina.kuuva@puumala.fi

Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto

  1. kohdentaa investointiosassa olevasta, maanhankintaan varatusta rahasta (investointikohdan kustannuspaikka 9555: "Kanttorilanrannan maanhankinta esisopimuksen ehtojen täytyttyä") 200 000 euroa Hiisniemen tilan hankintaan sekä myöntää 90 000 euron lisämäärärahan hankinnan toteuttamiseksi.
  2. hyväksyy Puumalan kunnan ja UPM Kymmene Oyj:n välisen kauppakirjaluonnoksen liitteen A mukaisesti ja valtuuttaa kunnanjohtajan tekemään kauppakirjaan merkitykseltään vähäisiä ja teknisluontoisia muutoksia sekä allekirjoittamaan kauppakirjan.

Lisäksi kunnanhallitus päättää, että Puumalan kunta hakee Ympäristöministeriöltä avustusta seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävien virkistysalueiden hankintaan liitteen B mukaisesti. Haettavan avustuksen määrä on 30 % toteutuneesta kauppahinnasta, mikä tarkoittaa 87 000 euroa. Kunnanhallitus oikeuttaa kunnanjohtajan viimeistelemään hakemuksen. 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Päätösehdotus

Valtuusto päättää:

  1. kohdentaa investointiosassa olevasta, maanhankintaan varatusta rahasta (investointikohdan kustannuspaikka 9555: "Kanttorilanrannan maanhankinta esisopimuksen ehtojen täytyttyä") 200 000 euroa Hiisniemen tilan hankintaan sekä myöntää 90 000 euron lisämäärärahan hankinnan toteuttamiseksi.
  2. hyväksyä Puumalan kunnan ja UPM Kymmene Oyj:n välisen kauppakirjaluonnoksen liitteen A mukaisesti ja valtuuttaa kunnanjohtajan tekemään kauppakirjaan merkitykseltään vähäisiä ja teknisluontoisia muutoksia sekä allekirjoittamaan kauppakirjan.

Päätös

Keskustelun kuluessa valtuutettu Ilvesmäki esitti, että § 35: Puumalan kunnan ja UPM-Kymmene Oyj:n välinen maakauppa Rokansaaren Hiisniemen tilasta palautetaan uudelleen valmisteluun. Palautus uudelleen valmisteluun koskee sekä määrärahamuutosta että kiinteistökauppaa. 

Perustelut asian palauttamiseksi valmisteluun:
Toukokuussa 2026 alussa on hyväksytty kuntastrategia, joka linjaa Rokansaaren kehittämistä seuraavasti:   
"Rokansaari vetovoimaiseksi luontomatkailukohteeksi. Rokansaaren pitkän aikavälin kehittämissuunnitelman laatiminen kestävän matkailun näkökulmasta."  
Valtuustolle ei ole tuotu kehittämissuunnitelmaa strategian hyväksymisen 4.5.2026 jälkeen, sen sijaan on tuotu esitys maanhankinnasta Rokansaaressa. Täten maanhankinta tässä vaiheessa olisi vastoin valtuuston tekemää linjausta Rokansaaresta - kehittämissuunnitelma puuttuu. Maanhankinnan valmistelu on ollut käynnissä reilusti ennen strategian hyväksymistä, joten maanhankinnan nyt toteutuessa valtuuston toimivalta kyseenalaistetaan kunnan ylimpänä päättävänä elimenä. Kuntalaki korostaa kuntastrategian merkitystä kunnan johtamisjärjestelmässä - valtuuston hyväksymä strategia luo suunnan kunnan johtamisessa ja kehittämisessä. Rokansaaren kehittämissuunnitelma pitää laatia, kehittämissuunnitelmassa voidaan tarkastella strategiakirjausta Rokansaaresta mahdollisimman laajasti ja mahdollisimman laajan yhteistyöverkoston kautta. Kehittämissuunnitelmassa voidaan myös arvioida tarvetta maanhankinnalle ja siten tarvittaessa tuoda maanhankinta valtuuston käsittelyyn. Jos nyt tehdään maanhankinta, rajataan kehittämissuunnitelman mahdollisuuksia.

Rokansaaren kehittämissuunnitelma on selkeä valtuuston kuntastrategiassa asettama tavoite - maanhankinta Rokansaaresta ei ole valtuuston asettama tavoite. Kuka tai ketkä kyseisen tavoitteenovat asettaneet - se on asetettu jo ennen kuin vuoden 2026 talousarvio on joulukuussa 2025 käsitelty.

Kuntastrategian hyväksymisvaiheessa Rokansaaren maakaupan valmistelu on salattu sekä valtuustolta että kunnanhallitukselta. Valmistelun salaamiseen kunnanvaltuustolta ja kunnanhallitukselta ei ole perusteita - asian kertomisella olisi ollut vaikutusta, koska Rokansaaresta on kuntastrategissa selkeä kirjaus. Suunnitellun kaupan osapuolena on yritys, yrityssalaisuuteen vetoaminen ei ole peruste. Asia olisi voitu kertoa päättäjille ja heidän vaitioloonsa olisi pitänyt luottaa - tarvittaessa ottaa vaitiolositoumukset. Päättäjistä kunnanhallituksen puheenjohtaja ja valtuuston puheenjohtaja ovat olleet kunnanjohtajan lisäksi tietoisia Rokansaaren maakaupan valmistelusta strategian käsittelyvaiheessa.

Koska kuntastrategian hyväksymisprosessissa ei ole Rokansaaren maakaupan valmistelusta kerrottu kunnanhallitukselle ja valtuustolle, voidaan perustellusti nähdä niille kuntalaissa määritellyn tehtävän estyneen strategiakäsittelyn yhteydessä - perusteena on riittämätön tieto. Nyt tämä ongelma säteilee Rokansaaren kaupan käsittelyyn.

Kuntalaki 14 § Valtuuston tehtävät 
Kunnassa on valtuusto, joka vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää kunnan päätösvaltaa.

Kuntalaki 38 § Kunnan johtaminen 
Kunnan toimintaa johdetaan valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti. Kunnanhallitus johtaa kunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta. Kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Valtuusto voi päättää, että kunnanjohtajan sijasta kuntaa johtaa pormestari. 

Puumalan kunnan hallintosääntö
2 § Kunnan johtamisjärjestelmä

Kunnan johtaminen perustuu kuntastrategiaan, taloussuunnitelmaan, talousarvioon sekä muihin valtuuston päätöksiin.

Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta, käyttää kunnan päätösvaltaa ja siirtää toimivaltaansa hallintosäännön määräyksillä.

Kunnanhallitus vastaa valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus johtaa kunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta. Kunnanhallitus vastaa kunnan toiminnan yhteensovittamisesta ja omistajaohjauksesta sekä kunnan henkilöstöpolitiikasta ja huolehtii kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kunnanhallitus vastaa kunnan konsernijohdosta.

Kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa, kuntakonsernia ja muuta toimintaa. Kunnanjohtaja vastaa asioiden valmistelusta kunnanhallituksen käsiteltäväksi.

Kunnanhallitus määrää kunnanjohtajan sijaisen, joka hoitaa kunnanjohtajan tehtäviä kunnanjohtajan ollessa poissa tai esteellinen.

Em. kuntalain ja hallintosäännön kohtien perusteella kunnanhallitus ei ole voinut toimia Rokansaaren maakaupan valmistelussa sille annetun toimivallan puitteissa. Rokansaaren maakaupan valmistelusta kunnanhallitus on saanut ensi kertaa tiedon kesäkuussa 2026. Kunnanjohtaja on tällöin tiedustellut kunnanhallituksen näkemystä asiaan - ts. viedäänkö kauppa valtuustolle. Kauppaa on kuitenkin valmisteltu jo syksystä 2025 alkaen, mm. valtuuston esityslistan liitteenä oleva arviokirja kiinteistön arvosta on päivätty joulukuun 2025 alkuun. Jotta arviota on päädytty pyytämään, on valmistelun pitänyt alkaa jo huomattavasti aikaisemmin. Kunnanjohtajalla on oikeus valmistella asioita ja myös velvollisuus. Nyt näyttää kuitenkin muodostuneen syksystä 2025 alkaen tilanne, jossa kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtaja yhdessä kunnanjohtajan kanssa ovat vieneet Rokansaaren maakaupan valmistelua eteenpäin. Keskustelua saa käydä ja pitää käydä valmistelijan ja päättäjien välillä. Kuntalain ja hallintosäännön mukaan kunnanhallituksella on tällaisissa asioissa toimivalta, ei yksittäisillä päättäjillä - esim. kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajilla. Kyseessä on tilanne, jossa voidaan vaikuttaa prosessin lopputulokseen. Jotta  kunnanhallitus olisi voinut toteuttaa sille kuntalain ja hallintosäännön määräämiä tehtäviä, olisi kunnanhallituksen pitänyt olla informoituna Rokansaaren kaupan valmistelusta vähintään samalla tavalla kuin kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajat kaikissa vaiheissa. 

 

Valtuutetut Kietäväinen ja Kyhyräinen kannattivat Ilvesmäen esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettu kunnanhallituksen ehdotuksesta poikkeava ehdotus asian palauttamiseksi valmisteluun, asiasta on äänestettävä.
Äänestysmenettelyksi hyväksyttiin puheenjohtajan esittämä nimenhuutoäänestys, jossa:
JAA = kunnanhallituksen päätösehdotus eli käsittelyn jatkaminen
EI = valtuutettu Ilvesmäen esitys eli asian palauttaminen valmisteluun

Puheenjohtajan ehdotuksesta kokouksen sihteeri Mervi Kelloniitty valittiin ääntenlaskijaksi.

Äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti:

  • 12 JAA ääntä
    (Huhtala Katri, Kiljunen Oiva, Koivula Vesa, Korhonen Minna, Luukkonen Olli, Montonen Marjo, Partanen Sami, Penttinen Laura, Sairo Jyrki, Tella Airi, Viialainen Matti ja Virtanen Samu)
  • 5 EI ääntä
    (Ilvesmäki Mika, Kietäväinen Olavi, Kyhyräinen Paavo, Matinen Juha-Matti ja Raivio Tanja)
  • 2 TYHJÄ ääntä
    (Hämäläinen Mika ja Karjalainen Esa).

Puheenjohtaja totesi, että palautusehdotusta koskevan äänestyksen tuloksena valtuusto on päättänyt jatkaa asian käsittelyä ja avasi keskustelun kunnanhallituksen pääösehdotuksesta. Puheenvuoroja ei käytetty, joten puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen esityksen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi valtuuston päätökseksi.

Valtuutettu Ilvesmäki ilmoitti jättävänsä päätökseen eriävän mielipiteensä (liitteenä).