Hyvinvointilautakunta, kokous 12.5.2025

Kuvaus

Sahan museon näyttely on valmistunut alun perin 1981. Näyttelyn esineistö oli alun perin kerätty Puumalan kotiseutumuseon eli maatalousvaltaisen museon perustamista varten. Kun myöhemmin näyttelytoiminnassa on päätetty keskittyä sahayhteisön esittelyyn, niin edessä oli edustavuusongelma – sahayhteisön työntekijöiden kytkös maatalouteen oli vähäisempi. Ennen vuoden 2019 pakopelihuonetta museon päärakennuksessa oli keittiön ja kamarin sisustus 1940-luvulta sekä tuvan sisustus 1900-luvun vaihteesta, joissa esiteltiin työväen asumista. Lisäksi aitoissa on esillä kotitalouteen liittyvää esineistöä.

Kokoelmien syntyä ei ole selvitetty. Kokoelmien kartuttamistoimia esitti Yrjö Sutinen kulttuurilautakunnalle kirjeessään 10.8.1981. Ristiriitaisesti sinä todettiin, että esineistön keruuta jatketaan tarvehakuisesti mm. puutelistoja julkaisemalla, mutta samalla päädyttiin ottamaan kaikki tarjottu esineistö vastaan. Sahan museon kokoelma on Puumalan kunnan omistuksessa. Vuonna 1981 luetteloituja esineitä oli lähes tuhat kappaletta. Jalmari Reposen jäämistön esineet on siirretty Liehtalan museoon. Ensisijaisesti siksi, että ne palautuvat käyttöpaikalleen ja toiseksi siksi, että Sahanlahden museo oli täysi.

Museon näyttelyä on uudistettu ja sen ideaa terävöitetty 2000-luvun alussa. Näyttelyn otsikoksi valittiin ”Miettulan miehet ja naiset”, sillä sen ajateltiin kuvaavan näyttelyn ja museon kiintokohdetta. Ideana oli valaista sahan asukkaiden, työntekijöiden normaalia elämää. Vuonna 2001 näyttelyä kohennettiin ja näyttelytekstejä uusittiin. Näyttelyyn soveltuvat esineet kartoitettiin, annettiin asetteluohjeita ja laadittiin näyttelyteksti.

Kesällä 2002 valmistuivat näyttelytekstit suutarin työskentelystä, pellavan ja villan käsittelystä sekä kuvitteellisen perheen elämästä 1940-luvun lopun Suomessa. Lisäksi museorakennuksesta ja sahan historiasta kirjoitettiin tekstejä. Kävijöille monistettiin muutama vanha resepti mukaan otettavaksi. Vaikeasti tunnistettavien esineiden yhteyteen laitettiin nimilappu, ja osin myös selitysteksti omatoimista tutustumista varten. Myös toinen ala-aitoista otettiin näyttelykäyttöön ja näyttelystä poistetut esineet vietiin yläaittaan.

Tuvassa on esillä myös kokoelman arvokkain esine, ommeltu vene, joka löydettiin vuonna 1984 ja jonka arvellaan olevan 1300–1400-luvulta. Vene on asetettu tuvanpenkille. Sitä ei ole suojattu ihmisten koskettelulta, vahingoilta ja vahingonteoilta tai kosteuden ja lämpötilan vaihteluilta. Tämä muinaismuisto, Puumalan Mammosenjärven ommeltu vene, luetteloitiin Sahan museon kokoelmiin numerolla 1456 ja se radiohiiliajoitettiin 1300–1400-luvulle. Veneen ompelutekniikka edustaa keskeistä pohjoiseurooppalaista veneenrakennustaitoa. Pohjoismaista tunnetaan n. 70 kappaletta tällä tekniikalla tehtyä venettä, joista 21 on löydetty Suomesta. Mammosenjärven vene edustaa sitä aikaa, kun nykyisen Puumalan seudun lappalaiset alkoivat vetäytyä pohjoiseen tai sulautua alueelle työntyvään savolaiseen maanviljelyskulttuuriin.

Rakennusten siirtyessä uudelle omistajalle 2000-luvun puolivälissä, kunta luopui museon auki pidosta. Tämän jälkeen museo on ollut avoinna tilauksesta, ja kävijämäärät putosivat. Tarvittaessa Sahanlahden ravintolasta on voinut pyytää avaimen, ja museoon on voinut tutustua omatoimisesti.

Museon esineet eivät ole peräisin Miettulan sahan asunnoista, vaan ne on kerätty eri puolilta pitäjää. Esineet on luetteloitu konsepteille. Luettelointitiedot ovat säilytteillä kunnanarkistossa. Kaikki esinetiedot ovat vain paperilla ja esineitä ei ole kuvattu. Puumalan kunta ei ole liittynyt maakunnalliseen paikallismuseoiden PaMu-kokoelmatietokantaan. Vuoden 2022 maakunnallisen museosuunnitelman mukaan kokoelmia ei kartuteta. Esineistö on pääsääntöisesti esillä museorakennuksissa.

Kunnan näkökulmasta suurin ongelma on ollut omistajien vaihtuvuus noin vuosina 2006–2014, ja ajanjakson sisältämät vuosien tyhjäkäynnit. Yrittäjän näkökulmasta ongelmana on ollut tarve saada museo joko tuottavaksi tai ainakin jollakin tavalla perustelluksi. Yritys ei voinut palkata työntekijää yksinomaan museo-oppaaksi ja valvojaksi. Vuonna 2019 museo suljettiin päärakennukseen tehdyn pakopelihuoneen seurauksena. Käytännössä Sahan museon avoinnapito lopetettiin jo vuonna 2018. Yrittäjät käyttivät tiloja myös muuhun kuin museotoimintaan, esimerkiksi päärakennus oli talvella 2007–2008 polkupyörävarastona. Näyttelytoiminta päättyi vuosina 2018–2019, ja keväällä 2024 päärakennuksen pakopelihuoneesta luovuttiin, jolloin otettiin toimistokäyttöön. Kesällä 2025 koko museon päärakennus muut rakennukset on tarkoitus saada tyhjäksi museoesineistä ja tilat siirtyvät omistajan käyttöön. Sahan museon esineistö varastoidaan kunnan omistamaan kiinteistöön Louhelantiellä.

Sahan museon esineistöstä on vuosien varrella myös poistettu esineistöä. Kesällä 2001 Kari-Pekka Autio inventoi museon kokoelmat – koti- ja maatalouteen liittyvää esineitä oli 1 243. Varsinkaan aittojen olosuhteet eivät ole olleet museoesineistön kannalta hyvät, vaan esineet ovat joutuneet alttiiksi kosteushaitoille. Inventointityössä tarkastettiin, että esineluetteloihin merkityt esineet olivat museossa asianmukaisessa kunnossa ja että luettelointitiedot pitivät paikkansa. Teipatut luettelointinumerot korvattiin pääsääntöisesti maalamalla tilalle esinenumero. Numeroimattomia esineitä pyrittiin selvittämään ja numeroimaan, mutta aina tämä ei onnistunut. Tällöin esine siirrettiin luetteloimattomien esineiden pahvilaatikkoon tai kirjattiin erilliseen listaan. Osa tällaisista esineistä saattoi kuulua myös ei-löytyneiden esineiden listaan, jonka esineistä suurin osa oli kuitenkin hävinnyt ilman dokumentointia. Kesän aikana huonokuntoiset esineet poistettiin kokoelmasta ja vietiin kaatopaikalle. Poistot on kirjattu erilliseen luetteloon. Sahan museon esineistöstä konservoinnin tarpeessa arvioitiin olevan kolmasosa. Maakuntamuseo on pyytänyt kuntien museoasioista vastaavia lautakuntia hyväksymään Etelä-Savon maakunnallisen museosuunnitelman osana ”Pysyvästi säilytettävien museokokoelmien esinepoistojen yleiset kriteerit”.  Tällöin kokoelmapoistoista päättäminen ei olisi yhden henkilön vastuulla ja poistoista tehtäisi poistopöytäkirja. Lisäksi poistettavan esineen tulisi täyttää useampia poistokriteerejä ja näin poistoissa noudatettaisi museotyön eettisiä sääntöjä.

Maakuntamuseon ja museoviraston välisellä sopimuksella on sovittu tavoitteeksi tuottaa jokaiselle paikallismuseolle oma logo vuonna 2026. Logon tuottaminen on kunnalle ilmainen palvelu. Maakuntamuseon tarvitsee aikataulunsa mukaisesti tämän vuoden aikana minimissään käsin piirretyn luonnoksen logosta, jonka perusteella maakuntamuseo pyytää tarjouspyynnöt. Sahan museon tosiasiallisesti muuttuessa Puumalan kunnan kotiseutumuseoksi on sopivaa päättää myös museon nimen muuttamisesta.

Päätösehdotus

Esittelijä

Hyvinvointilautakunta päättää:

• että Sahan museon nimi muutetaan Puumalan kunnan kotiseutumuseoksi ja ohjeistaa hyvinvointi- ja kulttuurijohtajan toimittamaan raakaversio uuden nimen mukaisesta logosta maakuntamuseolle.
• että Puumalan kunta ei liity toistaiseksi paikallismuseoiden PaMu-kokoelmatietokantaan.
• hyväksyä pysyvästi säilytettävien museokokoelmien esinepoistojen yleiset kriteerit, Etelä-Savon maakunnallisen museosuunnitelman mukaisesti.

Lisäksi hyvinvointilautakunta merkitsee Sahan museon esineistön siirron tietoonsa saatetuksi.